30 tuntia

Tää jostain syystä sopi nyt tähän. Samainen biisi oli myös yksi meiän lauantai yön biiseistä :)

Lähtö lähenee. Tänään oli toka vika päivä Suomessa. Aika tarkkaan 30 tuntia ja mä olen koneessa kohti Köpistä. HUI. Kipeä olen edelleen, ai että matkustamisesta tulee hienoa kun muutenkin on ongelmia aina sen suhteen... Aamupäivä tänään pörrättiin isin kanssa asioilla ja matkaan tarttui esim kansainvälinen ajokortti sekä uusi laturi. En kyllä tajua mihin mä sen kadotin perjantaina... Sitten nukuin ja menin tapaamaan rakkaus Jonnaa. Kaupas käyntii ja Coffee Houses hengausta. Törmäsin myös Valtteriin mikä oli tosi ilonen yllätys!!! Teki taas ikävää sanoo moikka. Jonna<3


Myöhemmin oli aika matkata Raffaelloon missä mua odotteli jo Ludde, Martina sekä Ida. Saapui sinne myös Veera sekä Thilia hetken päästä. Mattimyöhäset Nina ja Sara liitty seuraan pienoisen odottelun jälkeen. Paljon puhetta, naurua ja hyvää ruokaa. Sekä viiniä. Söin hieman mautonta juustoa mutta hyvää leipää aluks ja sitten pääruaksi pizzan mis oli rucolaa, jokirapui ja parmesania. Naminami. Nää typyt on aivan ihania. Kuka ois uskonu että mäkkiura tois mun ympärille näin upeeta porukkaa. Ei kukaan :) Aivan loistava hetki, ah. Mentiin vielä Aussieen yhille Thillen, Saran, Ninan ja Veeran kanssa. Kaikkien ihmeeksi me oikeasti juotiin vaa yhet, haha!! Loistava lopetus illalle, ei voi muuta sanoa. Ikävä tietty että oli taas hyvästien aika. En mä tietty voi tajuta faktaa, että en nää ihmisiä vuotee. Ei vaa voi tajuta. Huhu.


Ilta ei päättynykää vielä koska Aliisa ja Pauliina ihanaiset tuli hakemaan mut. Upeeta. Teboilin kautta ABC:lle (miten nii huoltsikat on iha jees...) hengaa ja raaputtelee arpoi. Hauskaa. Seuraan liitty myös Ihis sekä Jonne jonkun niiden kaverin kanssa. Olipa kiva nähä poikiakin, koska lauantainen näkeminen Britas oli NIIIN lyhkäinen molempien kanssa. Onni, että oon tutustunu Aliisan kavereihin näin hyvin. Taas oli hetki sanoa moikka. Haleja ja pusuja sateli siis pitkin päivää.

<3 Maija

Nina,Thilia,Ludde,Veera,minä,Ida,Sara ja Martina kameran takana.

Läksiäisiä

Viikonloppuna tuli juhlittua pariin otteeseen tosissaan läksiäisiä. Perjantaina suuntasin Ruusulan Keilahallille missä oli pelailemassa Bile, Katja, Aino, Sara, Samppa, Libis ja Mikael. Hetki siellä ja uno juoma. Shitten otettiin matkaan bussipysäkiltä Aleks, Sheila ja tyttökenennimeäenmuista. Sekä Hilla, Veera ja Viivi pari pysäkkiä myöhemmin. Matka oli kohti Kaivokselaa, meiän kaverin Allun baaria. Nää oli tosissaan työkaveri läksiäiset, mun ja Bilen yhteiset. Meitä oli tosi iso porukka liikkeellä, ihan älytön jengi. Rakastan mun työkavereita niin paljon. Ok, entisiähän ne on. Ollu jo pidempään. Mutta aina sydämessä ne on mun työkavereita. Ollaan aikamoisia juoppoja ja meillä on aina kivaa yhdessä. Ollaan ton porukan kanssa niin hyviä kavereita nykyään, että ei onneksi oo mitään draamaa. Muutamat itkut tuli loppuillasta Motelletis, mut se on sellasta hyvää ja välittävää draamaa :) Saatin Tompalta ihan loistava läksiäislahja. Kertakäyttökamera! Innostuttii Bilenkaa siit nii paljo et käytii viereiseltä Ärrältä ostamas kaks lisää! Voin kertoa, oli nii upee ja jännä fiilis hakee ne tänää. Niin erilainen ku digikuvis. Ihana miten ei voinu tietää onks ykskään onnistunu ja millasii ne oikeasti on.. No ne oli aika humalaisia mutta ihania!! Otettiin tosissaan 3 kamerallista kuvia ja sitten puhumattakaan niistä digitaalisista mitä kaikilla oli. Sain Martinalta maailman ihanimman läksiäislahjan minkä vittusaatana kadotin! Tai mä en kadottanu.. Se kiersi ihmisiltä toisilla ja no jäi jonkun kädestä johonki :/ Se oli albumi mis oli kuvia esim mun 20-vuotis synttäreiltä ja meidän upealta Viron reissulta. Kuvia ihanista Rokkarilaisista. Ja sitten tyhjiä sivuja mihin ihmiset oli kirjottanu mulle kivoja juttuja. Ja nyt en tiedä missä se on, meinaan itkeä koska mua harmittaa se. Jos kehtaisin oisin Martsalle, et hei tee uus ja lähetä Ausseihin. Mut ei se oo sama ja en mä ikinä kehtais :D Jos luet tän Martina ni tiedät mitä kelailen tääl, hihi. Pus. Allun baaris oli tosi kivaa ja oli ihana, että Jereki tuli, ah. Mä nautin ja mul oli hauskaa. Halailin ja pussailin paljon. Otettiin taxi Motellettii mis oli kans tosi kivaa! Baari oli semi tyhjä, muttakun meit oli lähes 30 ni eipä tuo haitannu. Se oli vaa hyvä mun mielestä, pystyttii istuu ja viettää hyvin aikaa yhes. Otettin kuvia paljon ja oli ihanaa. Olin aika humalassa ja niin oli moni muuki. Loppu hyvin kaikki hyvin. Rakastan Rokkarilaisia.

Jee happy

Veeramuru

SusuPusu

Normaalia. Veera ja Sheila

Aleks vissiin tykkää mun pusuista..

Mun blondit. Ludde ja Sara

Lauantaina oli ihan hirveä olo, ihan älytön :D Jos kyseessä ei olisi ollu mun omat läksiäiset en ois lähteny juhlimaan... Olin varannu osan meiän yhestä paikallisesta, Britanniasta käyttöön. Pelkäsin ettei sinne tulis ketään koska pistin kutsua läksiäisiin joku 5pv aikasemmin. En iha ollu valmistautunu ku mikää ei ollu varmaa ja on ollu niin kaikkea mietittävää. Onneks pelko oli turhaa ja sinne tuli enemmän ku odotin, ah. Itse saavuin tyylikkäästi myöhässä 30min koska Aliisa hieman nukku pommiin. Muutama ihminen oli kerenny tulla jo, hups... Paikalla oli ihania ihmisiä paljon, ihanaa. Oli porukkaa ketä en oo nähny niin paljoa lähiaikoina ja sitten oli myös läheisempiä. Kaikki keskenään. Muista en tiedä, mutta mulla oli äärettömän hauskaa. Keskustaan lähettiin Aliisan, Aten, Mariannan, Laten ja sen kahen kaverin kanssa. Mentiin Swengiin missä mä ihme ja kumma en oo koskaa ollu! Löydettiin ihana Pauliina ja sen kaveri katras :) Vade tuli kans ja mentiin sisää. Mä yllätyin, se ei ollukaa nii paha ja kauhea ku oon aina kuvitellu. Jopa ihan jees. Saatto myös johtua siitä, että tähän mennessä ei huonosta olosta ollu tietoakaan enää ja jotain hyvvee oli maistunu. Sisältä löydettii Perttu, Max, Ville ja Santtu. Tuli Jode, Eetu ja Juhoki illan mittaan. Sekä Sartsa, Atte, Leksa, Sami, Roope, Joonas, Sasu ja Zaki. Oli hauska ku oli paljon tuttuja ihmisiä, ei tullu yksinäisiä hetkiä ku koko ajan bongas jonkun! Me tanssittiin ja laulettiin PALJON. Mä en oo kova tanssimaan mutta joskus se on aika hauskaa.... Ihanaa oli myös että ihana veljeni tuli käymään tyttöystävänsä kanssa. Aij että. Tajus kyllä illan mittaa kuinka ikävä ihmisiä oikeasti tulee. Mein ilta jatku Vadella joka asuu ihan siinä vieressä. Osa sammahti heti ku päästii sinne ja me vedettii Joonaksen kanssa pahoja shotteja. Oli villit jatkot tosissaan, kuunneltiin youtubesta biisejä ja jauhettiin kaikkea. Mut kivaa oli :) Jossain vaihees lähti herkistely biisit soimaa, se oli aika mielenkiintosta. Mutmut. Sit poijaat lähti ja me otettiin Aliisan kanssa taxi. Nukkumaan siinä puol 8 aamul ja seuraava pv meni koomatessa. Ja sit iski flunssaa, kipeillessä.

Ainut kuva Britasta minkä sain käsiini. Roosa

Aliisa ja Vade

Voi poijaat.. Atte, Sasu ja Leksa

Paras. Aliisa.

<3 Maija

10 päivää Suomessa

Mun aivot lyö ihan täysin tyhjää tällä hetkellä. En voi vieläkään oikein tajuta, että mä oikeasti olisin lähdössä Australiaan. En tiedä oonko hoitanu läheskään kaikkea ja mitähän ihmettä mä pakkaan mukaan. Mulla iski pienoinen ahdistus, ihan yhtäkkiä. Tähän mennessä oon pysyny tosi rauhallisena ja en oo panikoinu ollenkaan, nyt iski :/ Tiedän, että ei pidä panikoida ja kaikki menee hyvin, mut silti. Äää. Ja jotenki vieläki on kauhia pelko, että "apua en saa kavereita ja mun vuos on huono jne" vaikka kuinka kaikki toitottaa tälläsen olevan turhaa. Ahdistusta lisää vielä se, että kaikki ei mennykää putkeen ja aika varmasti mua ei kukaan ole vastassa lentokentällä. Eihän se maailmaa kaada, mutta aina on ihana jos joku odottaa siellä ovien toisella puolella :)


Tänään oli taas jäähyväisiä, outoa edelleen. En mä tälläiseen ole tottunu. Koko viikoks ois taas kaikkea edessä, on hyvä pitää ittensä kiireisenä ni aika menee nopsasti :) Joka päivälle ois eri kaveria tiedossa, ihanaa. Joka päivä tulee nähtyä varmasti Aliisaa mikä lämmittää mieltä paljon. Myös se, että Aliisa ja meiän äitit on melkeinpä jo varannu matkat Australiaan tekee mun mielen iloiseksi, se ois maailman hienointa. Nää ihmiset myös tuntien se tulee tapahtumaan!! Viikonloppuna ois läksiäisten juhlimista. Perjantaina juhlitaan Bilen kanssa yhdessä, se lähtee myös Ausseihin reissaa ja tekee töitä :) Silloin tulee olemaan ympärillä paljon ihania ihmisiä, rakkaita työkavereita. Hauskaa tulee varmasti olemaan. Itkuilta ei välttämättä vältytä tosin... Lauantaina ois tarkotus juhlia myös läksiäisiä, missä ja oikeastaan kenen kanssa, se ei ole vielä varmaa. Meitä on tyttöporukka ainaki lähdössä joten hauskaa varmasti tulee olemaan :)


Olisi tosissaan enään 10 päivää jäljellä Suomessa, hui. Tai siis. Toi on oikeasti hyvin lyhyt aika. Nyt aika tuntuu pitkältä ja että päiviä on hyvin jäljellä, mutta tiedän ajan menevän nopeasti ja kohta alkaa pahin panikointi. Sen tulee aiheuttamaan pakkaus. Asiaa ei auta, että oon tän vuoden aikana ottanu sen 15 kiloa lisää painoa ja mitkään vaatteit ei istu, hienoa. Elämän muutos ois hyvä alottaa samalla ku saavun Ausseihin. Mitä mä pakkaaaan, apuvaa. En mä osaa!!! Hirveän ihanaa.


(Haluaisin jo muuten paljon kuvia tänne, tää ei tunnu omalta ku niin iso osa mua puuttuu täältä. Valokuvat. En tiedä hienompaa asiaa kuin valokuvat, rakastan niitä. Ja ne puuttuu täältä. Outoa. No sen lupaan, että valokuvat ilmestyy viimeistään kun pääsen aurinkoon ottamaan niitä)


Yhden viimeisistä illoista aion aika varmasti viettää Aussiessa. Mikään paikka ei sovellu yhtä hyvin ku se. Tyttöjen kanssa ollaan tiistaina, pari yötä ennen lähtöä, menossa syömään yhdessä. Ruuan jälkeen mikä olisikaan parempaa kuin pari siideriä lemppari paikassa. Ei mikään. Parasta on myös fakta, että kohta mun ei tarvi vaan käydä Helsingin Aussiebaarissa, mä oikeasti pääsen oikeaan Aussibaariin. Hullua.


<3 Maija

jäähyväisiä

Tänään oli eka kerta kun joutu sanoo ikävät sanat. "Nähään vuoden päästä" ei oo kivointa sanoa. Leopupu.

Eilen yöllä tuli itkettyä ekan kerran. Tajusin kuinka asiat voi muuttua silmänräpäyksessä ja koko maailma romahtaa. Vuoteen mahtuu hiton monta silmänräpäystä. Tajusin tän kun katoin musavideoo ja aloin pillittää ku pahainen kakara. Voi minuu. Yöllä ei saisi katella tuollasia, ei ainakaan tälläisinä hetkinä elämässä.


. 

En löydä sanoja edes tähän.


<3 Maija

2909

Apua. Ostin lennot!! Nyt se on oikeasti menoa. Hui. 29 pv syyskuuta klo 7.20 lähtee kone kohti Kööpenhaminaa ja aion olla yksin siinä koneessa. Tai en mä ihan yksin, ehkä siellä on pari muutakin, haha olempa hauska..... Kööpenhaminassa muutaman tunnin odottelu ja eikun lento kohti Singaporea. Siellä myös muutamisen tunti ja sitten nokka kohti päämäärää, Australiaa. Perthin lentokentällä tulisi olla 30.9. siinä 3 maissa päivällä. Kevyt 26 tuntia yhteensä matkustamista, ai että!! Mä en malta odottaa ;) Aikaero on mitä 5 tuntia, ei onneksi ees paha! Tai että mulla harvoin aikaerot mitenkää vaikuttaa elämään, en kärsi mitään viikkoa jet lagist. Nyt on aivot tyhjät eikä ole muute kirjotettavaa. Mietin justiinsa, että taidan kirjottaa tätä enemmän itelleni ku muille. Tai sillee. No ehkä joku lukee!!


<3 Maija

2 viikkoa...

Mä veikkaan, että tää blogi tulee ole huono idea. En kummiskaan jaksa/muista/ehi kirjotella ja sit sit sit on iha tyhmää. No yritys on kova. Australiaan lähtöön ois sellaset 2 viikkoa ja no minul ei oo voimassa olevaa passia, viisumia eikä lentoa. Perhe on joka odottaa siellä ja sänky mihin pääni laitan. Silti ajatus, että oon ihan kohta toisella puolella maapalloa on absurdi. Vielä oudompaa on, että aion olla siellä vuoden. VUODEN. Oon ennen tätä ollu korkeintaan lomalla parisen viikkoa. Pisin lento minkä oon kokenu tais olla Panama (13h) ja oon yksin lentäny vaan Englantiin, en sen pidemmälle. Ni mua ehkä hieman jännittää tuollainen 25 tunnin lento parilla välilaskulla. Huhu. Taidan pitää tän lyhkäsenä ekana kirjoituksena, en jaarittele enempiä. En voi muuta sanoa ku että jännittää!


<3 Maija